Hukkalämpö haltuun Jyväskylän kampuksella

Jyväskylän yliopiston kampuksella hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä tuo isoja säästöjä energian kulutukseen. Hyvä esimerkki on fysiikan ja kemian laitoksen uusi jäähdytysjärjestelmä.

Jyväskylän yliopiston fysiikan ja kemian laitoksilla opiskelijat täyttävät päivisin luentosalit. Tutkijat tekevät työtään laboratorioissa muun muassa kolmella hiukkaskiihdyttimellä. Tekninen manageri Mikko Suutari Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:stä kertoo, että etenkin laboratoriotiloissa tarvitaan tehokasta jäähdytystä ympäri vuoden. Siksi lähes 30 vuotta vanhan kiinteistön jäähdytysjärjestelmään päätettiin tehdä perusteellinen uudistus. ”Lähtökohtana olivat rakennusten käyttäjien nykyiset ja tulevat tarpeet. Toinen keskeinen asia oli järjestelmän energiatehokkuuden parantaminen”, Suutari sanoo.

Jäähdytyslaitteiden lämpö talteen

Pitkään suunnittelulistalla olleen hankkeen toteutukseen päästiin viime vuoden alussa, ja urakka valmistui suunnilleen aikataulussaan kesän lopulla.

Uusi jäähdytysjärjestelmä koostuu kolmesta 300 kW:n, 314 kW:n ja 208 kW:n vedenjäähdytyskoneesta. Niiden yhteyteen asennettiin lauhdevesisäiliöt, joihin jäähdytyslaitteiden tuottama hukkalämpö kerätään. Lämpö ohjataan edelleen kaukolämmönjakokeskukseen, johon vaihdettiin energiatehokkaammat lämmönvaihtimet. Energiaa säästävät myös katolle asennetut nestejäähdyttimet, joiden avulla jäähdytyksessä voidaan hyödyntää ulkoilman viileää ilmaa.

Hankkeesta vastannut rakennuttajakonsultti Esa Visuri Sitowise Oy:stä kertoo, että suurimpia haasteita oli isojen ja painavien laitteiden siirto asennuspaikalle. Se edellytti muun muassa kiinteistön rakenteiden purkamista. ”Lisäksi oli varmistettava, etteivät jäähdytykseen tulevat käyttökatkokset häiritse yliopiston päivittäistä työtä”, Visuri sanoo.

Iso säästö energiakuluissa

Jäähdytyslaitteiden tuottama lämpö puhallettiin aiemmin ulkoilmaan. Nyt sen tehokas talteenotto ja hyödyntäminen kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen tuo isoja säästöjä energian kulutukseen.

”Hyödyt alkoivat näkyä heti lämmityskauden alussa, ja energiansäästö on ollut huimaa koko talvikauden”, energiamanageri Tuomas Helin Granlund Consulting Oy:stä sanoo. Hän arvioi, että uuden järjestelmän ansiosta kiinteistön lämmön säästö on 690 MWh vuodessa, mikä on 15–20 prosenttia fysiikan ja kemian laitosten vanhasta kulutustasosta. Rahallinen säästö on yli 30 000 euroa vuodessa.

”Energiansäästö on toteutunut odotetusti mallinnusten mukaisesti. Uuden järjestelmän toimivuutta seurataan jatkossakin tarkasti ja siihen tehdään tarvittaessa pieniä säätöjä hyötyjen maksimoimiseksi”, Helin sanoo.

Tiivis yhteistyö tuottaa tulosta

Suomen Yliopistokiinteistöt omistaa ja kehittää yliopistojen ja korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Jyväskylän yliopiston kampuksella yhtiöllä on yli 30 rakennusta, joiden kerrospinta-ala on yhteensä noin 160 000 neliömetriä.

Suuren kiinteistökannan lämmitykseen, ilmastointiin ja valaistukseen kuluu paljon energiaa. Silloin pienetkin suhteelliset muutokset energian kulutuksessa ovat merkittäviä niin taloudellisesti kuin ekologisestikin.

Energian säästämiseksi Suomen Yliopistokiinteistöissä on luotu energianhallintamalli, jossa parannuskohteita etsitään yhdessä tilojen käyttäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. ”Fysiikan ja kemian laitoksen jäähdytysjärjestelmän uusiminen on tästä hyvä esimerkki”, Suutari sanoo.

Energiamanagereista hyviä kokemuksia

Suutari korostaa, että energiatehokkuuden parantaminen ei ole yksittäisiä hankkeita, vaan oleellinen ja jatkuva osa kiinteistöjen ylläpitoa ja huoltoa. Tässä tärkeässä roolissa ovat kustakin kiinteistöstä vastaavat energiamanagerit. Heidän tehtäviinsä kuuluvat energian kulutuksen seuranta, poikkeamiin reagointi ja asioiden kuntoon saattaminen yhdessä kumppaniverkoston kanssa. ”Energiamanageri auditoi omalta osaltaan toimintaa ja tuo ulkopuolista näkemystä. Tällaista sparrausta tarvitaan”, Suutari sanoo.

Tuomas Helinin mukaan oleellista on hyvä yhteistyö kiinteistön energiamanagerin, teknisen managerin ja kiinteistöhuollon esimiehen välillä. ”Pidämme tiiviisti yhteyttä ja ideoimme jatkuvasti energiatehokkuutta parantavia asioita. Teemme myös laskelmia tarvittavien investointien taloudellisesta kannattavuudesta”, Helin toteaa.

Mikko Suutari sanoo, että rakennusten energiatehokkuuden parantamisen ohella erityisenä tavoitteena on lisätä vaihtoehtoisten ja ympäristöystävällisten energiamuotojen käyttöä. Tällaisia ovat esimerkiksi maalämpö ja aurinkoenergia.


Artikkeli on julkaistu alun perin KylmäExtra 1/2018 -julkaisussa
Teksti: Motiva Oy/ Matti Remes.

« Takaisin

Haluatko kuulla lisää?

Tuomas Helin
Energiajohtamisen asiakkuuspäällikkö

etunimi.sukunimi@granlund.fi
040 827 8355

Jaa artikkeli